tiistai 3. marraskuuta 2009

Kohta pesä tyhjenee...

Miten aika menee niin hurjaa vauhtia aina silloin, kun ei tarttis? Pupsit on jo 6 viikkoa ja 5 päivää, ja perjantaina lähtee ekat naperot omiin koteihinsa. Matkaamme Ilmajoelle, pupsit pääsevät siellä vähän kokemaan vielä uutta maailmaa ja uusia juttuja, kaikki paitsi Vuokko, eli Merikaste, joka lähtee omaan kotiinsa jo tästä meiltä ennen reissua. Perjantaina tullaan hakemaan Remua eli Merikotkaa ja Hillaa eli Merikorentoa. Lauantaina kotiudumme reissusta, ja sunnuntaina tullaan hakemaan Otso eli Merikarhu omaan kotiinsa. Meripihka jää tähän meille ainakin joksikin aikaa, katotaan raaskinko siitä sitten enää luopuakkaan, saas nähdä. ;)
Piitu lähti omaan kotiinsa viime lauantaina. Sunnuntaina aamusta pupsit olivat ensin vähän ihmeissään, kun mammakoiraa ei näkynyt missään, ja vähän vinkuivat normaalia enemmän, mutta viikareilla on niin kova meno, että eivät ne kauaa asiaa pähkäilleet, ja taas mentiin hippulat vinkuean ympäri maita ja mantuja.
Pupsien päiviin kuuluu paljon ulkoilua pihalla, takametsässä ainakin se pari kertaa päivässä, ja tänäänkin taas käytiin ajelulla ja hiekkakuopalla riekkumassa. Sisällä mennä vilistellään ja riekutaan toki myös, ja maistellaan possunkorvia ja jos jonkinmoisia puruluita. Välillä otetaan makoisia päiväunia, ja kohta jo taas jatketaan menoa. :)

Hulinaa riittää joka päivä, ja voi olla, ettei tänne enää tässä hässäkässä tule kirjoiteltua, pari päivää enää, niin onki jo perjantai. Jos ei tule kirjoitettua, niin tässä vaiheessa voinen toivottaa oikein hyvää ja onnellista elämää pupseille, muistakaa pureksia omistajianne vähän varpaista silloin tällöin, ja olkaa oikein rohkeita ja reippaita pieniä koiria.

Täältä löytyy tänään otettuja kuvia naperoista hiekkakuopalta, ilta-auringosta. :)

perjantai 30. lokakuuta 2009

6-viikkoissynttärit vietettiin eilen

Vautsivau, mikä synttäripäivä. 6 viikkoa on jo mittarissa, ja meno sen mukaista. Vekarat riekkuu pihalla ja sisällä ja meno vaan kiihtyy, niin ettei täti meinaa perässä pysyä, ja Piitu-mammakin on välillä helisemässä lapsostensa kanssa. Smile

Pentuset on viettäneet joitakin öitä omassa pihamökissään, ja se tuntuu olevan kovin mieluista pupseille. Illalla kun annan niille iltaruoan, se viedään ulos, ja sen jälkeen puspiitit jäävät mökkiin nukkumaan. Mökistä pääsee ulos ovessa olevasta luukusta, ja mökissä on patteri ja siellä on hyvä ja lämmin pesä naperoille. Ne jäävät sinne tyytyväisinä illalla, ja aamulla mua on vastassa iloinen joukkio, kun menen niiden luokse.
Pupsit tuntuvat olevan jokaikinen kovin reipasta ja rohkeaa sakkia. Kaikkea uutta mennään reippaasti katsomaan ja mieluusti tutustuvat uusiin juttuihin. Ihmiset on pentujen mielestä sairaan kivoja, eikä kukaan porukasta ole mitenkään syrjäänvetäytyvä tai ujo.
Päivisin pennut saavat seikkailla pitkin pihaa ja sisällä miten niitä nyt milloinkin huvittaa. Ja yleensä niitä huvittaa. Smile  Ihan sama, ollaanko sisällä vai ulkona, meno on villiä ja pennut tulevat mielellään ihmisen perässä uusiin paikkoihin ja pomppivat jaloissa innokkaasti.
Pari kertaa päivässä ollaan käyty tuossa takapihalta aukeavassa metsässä tutkimusreissuilla, ja hitsi, sepä on pentujen mielestä huisin kivaa. Ekoilla kerroilla naperot vähän ihmetteli, että mihin nyt oikein ollaan menossa, muta nyt kun lähden kohti porttia, niin kakarat suorastaan tulvivat jaloissa, "jee, metsään, jeejeejeejee". Very Happy 


Eilen oli pitkästä aikaa aurinkoinen ilma, ja lastasin viisikon sitten autoon, ja mentiin vähän ajelulle, ja tuohon läheiselle hiekkakuopalle katsomaan uusia maisemia. Pupsit olivat autossa ihan nätisti, ja kun päästiin kuopalle, niin kaikki lähtivät reippaasti tutkimaan uutta ympäristöä. Kakarat viiletti pitkin ja poikin ihan innoissaan, ja kun porukka alkoi uupumaan, niin sitten takas autoon ja huristeltiin takas kotiin. Sen jälkeen olikin kumman rauhallista vähän aikaa. Very Happy  


Kuvia tuli eilen otettua aikamoinen läjä. Laitetaas tähän nyt jokaisesta se kuusiviikkoisotos, ja alhaalta löytyy linkki, mistä löytyy lisää kuvia aikalailla. Katotaan, miten hulinassa menee ensi viikko, saanko nuista otettua vielä 7-viikkoisposeeraukset. Hui, tosiaan, ensi viikolla nuo jo lähtevät omiin koteihinsa, tosin yksi riiviö nyt ainakin aluksi jää tähän meille keikkumaan, siis Neiti Ruskea eli Meripihka.  Onneksi kaikille riiviöille on tiedossa oikein hyvät ja mukavat kodit ja varmasti vekaroista kuuluu kuulumisia jatkossakin, se on kovasti mieluisa asia. Smile  Mutta nyt niitä kuvia. 


Merikarhu, joka saa kutsumanimekseen Otso. Aika sopiva nimi tälle ukkelille, eikös?





Merikotka, vielä vailla kutsumanimeä





Merikaste, josta tulee Vuokko





Merikorento eli Hilla





Meripihka, jonka kutsumanimi on vielä vähän mietinnässä





Koko viisikko potretissa





Ja ne loput kuvat löytyy täältä  

tiistai 27. lokakuuta 2009

Mahtava meno, tiukka etukeno ja iskäkin tiedossa

Huuh, pentujen vilinä ja vauhti on päivältä raisumpaa, eikä täti meinaa pysyä perässä ollenkaan, eikä ehdi tännekkään mitään kirjoittelemaan. Tosin viime viikonloppu meni Lappalaiskoirien erkkarissa, ja sitä ennen mun jo piti tänne laittaa 5-viikkoiskuvat ja kuulumisia, mutta kun ei kerinnyt, niin ei kerinnyt.
Joten, tässä nyt viime viikolla otettuja kuvia, katotaan, saanko apukäsiä tälle viikolle silleen, että saisi uusia kuvia noista riiviöistä.

Pennut viihtyy jo tosi hyvin pihalla, ja tää nauraa niille ihan täysillä, sillä meno on kyllä aikamoisen villiä. Kakrut on myös tutustuneet tarhaan, ja tarhassa olevaan lämpimään koirahuoneeseen, ja pennut ovatkin tunteja välillä pihalla tarhassa, jossa tosiaan pääsevät lämpimään huoneeseen välillä unille. Ja esim. Herra Ruskea tuntuukin viihtyvän pihalla niin hyvin, ettei millään tahtoisi nukkua ihan tässä sisällä, hikihän siinä tulee, kun silläkin tuota tukkaa tuntuu riittävän. :)

Viime viikon lopulla pentujen isiehdokkaiden tilanne selvisi, DNA-määrityksen mukaan kaikkien pentujen isä on Raiddokas Igor. Samantien laitoinkin sitten paprutkin vetämään Kennelliittoon netin kauttaa, ja tänään pentue jo näkyikin KoiraNetissä, eli kakruille on paprut tulossa, ja ehtivät mukavasti ennen luovutusta pentujen mukaan. :)

Laitetaas tähän samalla ne viime viikkoiset kuvat, ja siihen yhteyteen sitten naperon oikea nimikin samalla. :)

                                                  Herra Ruskea eli Tuhkavuorten Merikarhu




 Herra Musta eli Tuhkavuorten Merikotka
 


Neiti MustaMusta eli Tuhkavuorten Merikorento




Neiti MustaVaalea eli Tuhkavuorten Merikaste




Neiti Ruskea eli Tuhkavuorten Meripihka



keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Viisi viikkoa jo kohta täynnä

Huiiii, aika menee hurjaa kyytiä. Justhan nuo nappulat syntyi, ja huomenna ne täyttää jo viisi viikkoa. Pennut viihtyvät enemmän ja enemmän pihalla riekkumassa ja tutkimassa maailmaa. Ihan parissa päivässä se ulkona olo on naperoilla lisääntynyt. Aiemmin olivat jonkun aikaa pihalla, ja sitten alkoi kauhea parku talon takaoven portaiden juurella, että "meee halutaaaaan sisäääälleeeee". Mutta nyt pupsit ovat innokkaammin ulkona, ja välillä menevät tyytyväisen oloisina torkkumaan porukalla, eivät tule sisälle, vaikka kuinka huhuilen. Naperoilla on talon seinustalle laitettu vähän peittoja ja pehmusteita, ja siihen sitten ilmeisesti on pupsien hyvä uinahtaa välillä, kun eivät kerta malta sisälle aina tulla, vaikka tosiaan aikaisempina päivinä ulosjääminen on ollut hirveä vääryys pieniä porokoiranpentuja kohtaan. Very Happy 


Eilen pupseilla oli pari ihan uutta juttua taas. Ensinnäkin, naperot saivat maistella lampaanluita. Olipas ne mielenkiintoisia, ja hyviä. Kakarat natustivat niitä ihan innoissaan, ja sitten uuvahtivat tyytyväisenä unille tämän jälkeen. Tässä muutama otos, kun kakarat tutkii luita. 


Herra Musta ja maistelua





Herra Ruskea





Neiti MustaMusta ja Herra Ruskea





Neiti MustaVaalea





Neiti Ruskea







Iltapäivällä sitten olikin taas ihan uusia juttuja tiedossa. Kavereideni labbis Elsa ja cockeri Selma tulivat tutustumaan pentuihin, ja pennut saivat uusia kokemuksia ihan eri näköisistä koirakamuista. Elsa on pitkään ollut "luottoystävä", jota aina vähän lainaan tänne meille pupseja katsomaan, se on hyvin rauhallinen ja pentujen kanssa hyvin luotettava. Selma on nuori, reilu vuoden ikäinen koira, ja välillä hieman riehakas pentujen kanssa, mutta kuitenkin äärimmäisen kiltti ja ystävällinen koira, joka taas tahtoo leikkiä ja touhuta pentujen kanssa vaikka kuinka ja paljon. Pupsit olivat ensin ihan ihmeissään, mutta ei niillä montaa sekuntia mennyt asian miettimiseen, ja hetken päästä  naperot viilettivät Selman perässä ihan innoissaan, ja tutkivat Elsaa ihan tohkeissaan.  Muutama räpsy pupseista ja uusista kamuista. 


Selma ja Neiti Ruskea





Naperot saartavat Selman. 










Neiti MustaVaalea kuiskuttelee jotakin Selmalle





Neiti MustaMusta ihan just hyökkää pienen Elsan kimppuun...  Very Happy 






Neiti MustaVaalea koittaa tehdä vaikutuksen Elsaan hienoilla pompuillaan, mutta mahtaako se nyt niin Elsaa vakuuttaa? Very Happy 






Vaan Herra Mustapa vasta loikkaa, vapise Selma! 


torstai 15. lokakuuta 2009

4 viikkoa mittarissa

Pentuset kasvaa huikeaa vauhtia, ja neljä viikkoa tuli tänään täyteen. Naperoilla on suht mukavia päiviä, kun mä olen lähestulkoon koko ajan kotosalla, päivät kuluu kutakuinkin seuraavasti:
 Aamusta kun heräilen, niin pupsit pääsee pois toisesta makkarista, jossa ne on yön siis kompostiverkoilla rajatussa alueessa. Sitten kauheaa touhuamista, ja aamuruokaa. Ja pupsit ulos, jos tulisi kakkia pihalle. Sitten tullaan takas sisälle. Kun pupsit on aamupalalla, tai pihalla käymässä, viedään pissipaperit saunaan poltettavaksi, ja pupsihuoneen lattia pestään. Pupsit onkin koko päivän täällä talossa vapaana miten haluavat, ja suurimman osan ne on tässä olkkarissa ja tepsuttavat missä sattuu, ja täti mopin kanssa perässä. Smile Iltapäivällä, kun takapihalle paistaa aurinko, ja on lämpimämpää, puspiitit viettää siellä ilmasta riippuen tunnin tai muutamankin. Usein tänä aikana aikuiset saa sen päivän pidemmän lenkin myös. Päiväruoka syödään myös yleensä siellä pihalla. Sitten taas riekutaan ympäri kämppää. Ja illalla kun on syöty iltamuona tuossa takapihalla, ja hengattu siellä hetki, ja sitten ne kohta meneekin tyytyväisenä tuonne omaan aitaukseensa, ja painelevat unille. Ja aamusta taas alkaa sama meininki. Mukavaista pennunelämää, eikös? Smile 

Pupseista näpsittiin tänään neliviikkoisotokset. Mutta aika nopea saa olla, nimittäin yksin noista ei mitään kunnon posekuvia kyllä saa, kun eihän nuo viikarit ole hetkeäkään paikallaan. Kaveri avusti kuvissa, ja nopea sai avustaja olla, ettei pupsit lähde lentoon pöydän päältä, kun vähän huhuilin niitä, jotta katsoisivat kameraan päin. Huiskis vaan, ja jokaikinen napero lähtee innoissaan äänen suuntaan, ota siinä sitten hyviä otoksia, ilman että sinkoavat mihin sattuu. Very Happy Mutta aika hyvin onnistuttiin kuitenkin tänään. Tässä jokaisesta yksi otos, allaolevassa linkissä sitten läjä kuvia lisää.


Herra Ruskea



Herra Musta





Neiti MustaVaalea





Neiti MustaMusta





Neiti Ruskea





Kaikki kuvat: http://tuhkavuorten.kuvat.fi/kuvat/Tuhkavuorten+M-pennut/M-pennut+4+viikkoa/

perjantai 9. lokakuuta 2009

Pentulaatikko laajenee ja ulkoilmaa tutkitaan

Naperoilla on ollut jännä päivä. Sen lisäksi että käytiin ekaa kertaa tutkimassa pihaa, niin pentulaatikko otettiin pois, ja naperoilla on nyt kompostiverkoilla rajattu alue tuosta toisesta makkarista. Siis vaikka mitä jännää. 
Vekarat alkoi tunkemaan laatikosta ulos, joten mitä sitä sitten laatikkoa pitämään, kohta ne olis pompahdellut sieltä jokatapauksessa vauhdilla laidan yli. Nyt naperoilla on osa toisesta makkarista rajattu kompostiverkoilla, ja lattia vuorattu sanomalehdillä. Muovinen koiranpeti on muksujen mielestä eri hyvä nukkumapaikka, jos sinne asti ehtii, kuten alempana olevasta kuvasta huomaa, että Herra Ruskea nukahti kynnykselle, ja hyvin se uni maittoi siinäkin. :)

Ulkona oli jännää. Auringonpaisteessa pupsit tutkailivat maata,ja toki piti vähän nurista ja kitistä, koska onhan maailma nyt jännä paikka. Pientä tepastelua pihalla, ja tutustumista Tuleen ja Tomuun, olipas jännää ja uuvuttavaa. Kun ruokailu ja tuo ulkoilu oli suoritettu, kakarat nukkuivat tuhisten tyytyväisinä yhtä kokemusta rikkaampina. 


Kauheasti vielä luonteista ei oikein niin mitään voi sanoa, mutta jotakin pientä pohdintaa kuitenkin tulee tässä. 
Neiti MustaMusta on hyvin hellyn oloinen pentu. Sellainen hiljainen ja tyytyväinen, iloinen hännänheiluttaja, touhukas, eikä kitise turhista. Neiti Ruskea on tättähäärä, topakan oloinen eukko, joka herkästi myös kertoo, jos sillä on asiaa, nurisee muille sisaruksille, jos on jotakin nuristavaa hänen mielestä, ja myös jos on tylsää. Neiti Ruskea herkemmin tytöistä avaa sanaisan arkkunsa. Neiti MustaVaalea on nyt tytöistä pienin, mutta samantapainen kuin neiti MustaMusta, sellainen kivan oloinen likkanapero. Hyväntuulinen ipana, ja molemmat nää mustat likat on ainakin nyt hiljaisempia kuin Nti Ruskea. Neiti MustaMusta ja Ruskea on suht samankokoisia, eikä tuo Neiti MustaVaaleakaan siis mikään pieni ole, mutta siskojaan hieman kevyempi ainakin tässä vaiheessa.

Herroista Ruskea on jatkuvasti äänessä, kauhea metakka, kun joku on huonosti, ja vaikkei oliskaan, niin pare pitää reilusti ääntä. Se pentueen "huutaja", joka tuntuu olevan joka pentueessa. Herra Ruskea on myös isoin pennuista, ja se on törkeä kun tulee ruokaa paikalle, oli se sitten maitobaari tai jauhelihatarjoilu. Herra Ruskea käyttää häikäilemättä kyynärpäätaktiikkaa, ja viskoo muut pennut hiiteen, koska nälkä on aina ja se on aina kova. Herra Musta on myös sellainen mukavan oloinen ukkeli, se on hyväntuulinen ja tyytyväinen vekara, joka ei juuri turhaan kitise mistään, ja tykkää touhuilla ja tutkailla paikkoja innoissaan.


Tässä kuvia naperoista, osa "miten kaikki oikein meni, kun halusimme pentulaatikosta pois" Very Happy 
"Siis hei veikkapoika, tiätsä miten täältä pääsee pois?"


"Hei mitä te jätkät täällä juonitte, jos meinaatte lähteä, ni mä tuun kyl sit mukaan."





"No vihdoin, ja päästiin sitten oikein ulos asti. Huisia. "

(Piitun vieressä molemmat ukkelit, ja edessä vasemmalla Nti MustaVaalea, Nti Ruskea ja Nti MustaMusta vasemmalla)


"Ootko sä se Tomu? Mä olen Neiti Ruskea"





"Puspus Tomu, oot tosi kiva"





Tomu ja Neiti MustaMusta





Tuli ja Herra Musta





Herra Musta äippäkoiran kainalossa





Vasemmalla Herra Musta, keskellä Neiti MustaVaalea ja oikealla Neiti Ruskea





Neiti Ruskea söpöilee





Ja kuten sanoin, reissu oli uuvuttava. Very Happy   Tyypit uupuneina uudessa asumuksessaan.