Miten aika menee niin hurjaa vauhtia aina silloin, kun ei tarttis? Pupsit on jo 6 viikkoa ja 5 päivää, ja perjantaina lähtee ekat naperot omiin koteihinsa. Matkaamme Ilmajoelle, pupsit pääsevät siellä vähän kokemaan vielä uutta maailmaa ja uusia juttuja, kaikki paitsi Vuokko, eli Merikaste, joka lähtee omaan kotiinsa jo tästä meiltä ennen reissua. Perjantaina tullaan hakemaan Remua eli Merikotkaa ja Hillaa eli Merikorentoa. Lauantaina kotiudumme reissusta, ja sunnuntaina tullaan hakemaan Otso eli Merikarhu omaan kotiinsa. Meripihka jää tähän meille ainakin joksikin aikaa, katotaan raaskinko siitä sitten enää luopuakkaan, saas nähdä. ;)
Piitu lähti omaan kotiinsa viime lauantaina. Sunnuntaina aamusta pupsit olivat ensin vähän ihmeissään, kun mammakoiraa ei näkynyt missään, ja vähän vinkuivat normaalia enemmän, mutta viikareilla on niin kova meno, että eivät ne kauaa asiaa pähkäilleet, ja taas mentiin hippulat vinkuean ympäri maita ja mantuja.
Pupsien päiviin kuuluu paljon ulkoilua pihalla, takametsässä ainakin se pari kertaa päivässä, ja tänäänkin taas käytiin ajelulla ja hiekkakuopalla riekkumassa. Sisällä mennä vilistellään ja riekutaan toki myös, ja maistellaan possunkorvia ja jos jonkinmoisia puruluita. Välillä otetaan makoisia päiväunia, ja kohta jo taas jatketaan menoa. :)
Hulinaa riittää joka päivä, ja voi olla, ettei tänne enää tässä hässäkässä tule kirjoiteltua, pari päivää enää, niin onki jo perjantai. Jos ei tule kirjoitettua, niin tässä vaiheessa voinen toivottaa oikein hyvää ja onnellista elämää pupseille, muistakaa pureksia omistajianne vähän varpaista silloin tällöin, ja olkaa oikein rohkeita ja reippaita pieniä koiria.
Täältä löytyy tänään otettuja kuvia naperoista hiekkakuopalta, ilta-auringosta. :)
tiistai 3. marraskuuta 2009
perjantai 30. lokakuuta 2009
6-viikkoissynttärit vietettiin eilen
Vautsivau, mikä synttäripäivä. 6 viikkoa on jo mittarissa, ja meno sen mukaista. Vekarat riekkuu pihalla ja sisällä ja meno vaan kiihtyy, niin ettei täti meinaa perässä pysyä, ja Piitu-mammakin on välillä helisemässä lapsostensa kanssa.
Pentuset on viettäneet joitakin öitä omassa pihamökissään, ja se tuntuu olevan kovin mieluista pupseille. Illalla kun annan niille iltaruoan, se viedään ulos, ja sen jälkeen puspiitit jäävät mökkiin nukkumaan. Mökistä pääsee ulos ovessa olevasta luukusta, ja mökissä on patteri ja siellä on hyvä ja lämmin pesä naperoille. Ne jäävät sinne tyytyväisinä illalla, ja aamulla mua on vastassa iloinen joukkio, kun menen niiden luokse.
Pupsit tuntuvat olevan jokaikinen kovin reipasta ja rohkeaa sakkia. Kaikkea uutta mennään reippaasti katsomaan ja mieluusti tutustuvat uusiin juttuihin. Ihmiset on pentujen mielestä sairaan kivoja, eikä kukaan porukasta ole mitenkään syrjäänvetäytyvä tai ujo.
Päivisin pennut saavat seikkailla pitkin pihaa ja sisällä miten niitä nyt milloinkin huvittaa. Ja yleensä niitä huvittaa.
Ihan sama, ollaanko sisällä vai ulkona, meno on villiä ja pennut tulevat mielellään ihmisen perässä uusiin paikkoihin ja pomppivat jaloissa innokkaasti.
Pari kertaa päivässä ollaan käyty tuossa takapihalta aukeavassa metsässä tutkimusreissuilla, ja hitsi, sepä on pentujen mielestä huisin kivaa. Ekoilla kerroilla naperot vähän ihmetteli, että mihin nyt oikein ollaan menossa, muta nyt kun lähden kohti porttia, niin kakarat suorastaan tulvivat jaloissa, "jee, metsään, jeejeejeejee".
Eilen oli pitkästä aikaa aurinkoinen ilma, ja lastasin viisikon sitten autoon, ja mentiin vähän ajelulle, ja tuohon läheiselle hiekkakuopalle katsomaan uusia maisemia. Pupsit olivat autossa ihan nätisti, ja kun päästiin kuopalle, niin kaikki lähtivät reippaasti tutkimaan uutta ympäristöä. Kakarat viiletti pitkin ja poikin ihan innoissaan, ja kun porukka alkoi uupumaan, niin sitten takas autoon ja huristeltiin takas kotiin. Sen jälkeen olikin kumman rauhallista vähän aikaa.
Kuvia tuli eilen otettua aikamoinen läjä. Laitetaas tähän nyt jokaisesta se kuusiviikkoisotos, ja alhaalta löytyy linkki, mistä löytyy lisää kuvia aikalailla. Katotaan, miten hulinassa menee ensi viikko, saanko nuista otettua vielä 7-viikkoisposeeraukset. Hui, tosiaan, ensi viikolla nuo jo lähtevät omiin koteihinsa, tosin yksi riiviö nyt ainakin aluksi jää tähän meille keikkumaan, siis Neiti Ruskea eli Meripihka. Onneksi kaikille riiviöille on tiedossa oikein hyvät ja mukavat kodit ja varmasti vekaroista kuuluu kuulumisia jatkossakin, se on kovasti mieluisa asia.
Mutta nyt niitä kuvia.
Merikarhu, joka saa kutsumanimekseen Otso. Aika sopiva nimi tälle ukkelille, eikös?
Merikotka, vielä vailla kutsumanimeä
Merikaste, josta tulee Vuokko
Merikorento eli Hilla
Meripihka, jonka kutsumanimi on vielä vähän mietinnässä
Koko viisikko potretissa
Ja ne loput kuvat löytyy täältä
Pentuset on viettäneet joitakin öitä omassa pihamökissään, ja se tuntuu olevan kovin mieluista pupseille. Illalla kun annan niille iltaruoan, se viedään ulos, ja sen jälkeen puspiitit jäävät mökkiin nukkumaan. Mökistä pääsee ulos ovessa olevasta luukusta, ja mökissä on patteri ja siellä on hyvä ja lämmin pesä naperoille. Ne jäävät sinne tyytyväisinä illalla, ja aamulla mua on vastassa iloinen joukkio, kun menen niiden luokse.
Pupsit tuntuvat olevan jokaikinen kovin reipasta ja rohkeaa sakkia. Kaikkea uutta mennään reippaasti katsomaan ja mieluusti tutustuvat uusiin juttuihin. Ihmiset on pentujen mielestä sairaan kivoja, eikä kukaan porukasta ole mitenkään syrjäänvetäytyvä tai ujo.
Päivisin pennut saavat seikkailla pitkin pihaa ja sisällä miten niitä nyt milloinkin huvittaa. Ja yleensä niitä huvittaa.
Pari kertaa päivässä ollaan käyty tuossa takapihalta aukeavassa metsässä tutkimusreissuilla, ja hitsi, sepä on pentujen mielestä huisin kivaa. Ekoilla kerroilla naperot vähän ihmetteli, että mihin nyt oikein ollaan menossa, muta nyt kun lähden kohti porttia, niin kakarat suorastaan tulvivat jaloissa, "jee, metsään, jeejeejeejee".
Eilen oli pitkästä aikaa aurinkoinen ilma, ja lastasin viisikon sitten autoon, ja mentiin vähän ajelulle, ja tuohon läheiselle hiekkakuopalle katsomaan uusia maisemia. Pupsit olivat autossa ihan nätisti, ja kun päästiin kuopalle, niin kaikki lähtivät reippaasti tutkimaan uutta ympäristöä. Kakarat viiletti pitkin ja poikin ihan innoissaan, ja kun porukka alkoi uupumaan, niin sitten takas autoon ja huristeltiin takas kotiin. Sen jälkeen olikin kumman rauhallista vähän aikaa.
Kuvia tuli eilen otettua aikamoinen läjä. Laitetaas tähän nyt jokaisesta se kuusiviikkoisotos, ja alhaalta löytyy linkki, mistä löytyy lisää kuvia aikalailla. Katotaan, miten hulinassa menee ensi viikko, saanko nuista otettua vielä 7-viikkoisposeeraukset. Hui, tosiaan, ensi viikolla nuo jo lähtevät omiin koteihinsa, tosin yksi riiviö nyt ainakin aluksi jää tähän meille keikkumaan, siis Neiti Ruskea eli Meripihka. Onneksi kaikille riiviöille on tiedossa oikein hyvät ja mukavat kodit ja varmasti vekaroista kuuluu kuulumisia jatkossakin, se on kovasti mieluisa asia.
Merikarhu, joka saa kutsumanimekseen Otso. Aika sopiva nimi tälle ukkelille, eikös?
Merikotka, vielä vailla kutsumanimeä
Merikaste, josta tulee Vuokko
Merikorento eli Hilla
Meripihka, jonka kutsumanimi on vielä vähän mietinnässä
Koko viisikko potretissa
Ja ne loput kuvat löytyy täältä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





